Jos työntekijä sairastuu, on hän oikeutettu sairausajan palkkaan sairastumispäivältä (jos se on työpäivä) ja sitä seuraavilta 9 arkipäivältä. Sairausajan palkka on sama kuin työntekijän muutenkin saama palkka. Tämän maksaa työnantaja omasta pussistaan. Käytännössä palkan maksaminen vain jatkuu normaalisti sairauden ensimmäiset 10 työpäivää.
Kymmenen päivän jälkeen siirrytään sairausajan palkan piiristä sairauspäivärahan piiriin, jonka maksaa Kela. Sairauden kymmenen ensimmäistä päivää ovat sairauspäivärahan omavastuuaika, johon työntekijä tai työnantaja eivät kumpikaan saa tukia valtiolta.
Sairausajan palkka ja työehtosopimukset
Useissa työehtosopimuksissa on sovittu huomattavasti 10 päivää pidemmistä sairausajan palkoista. Tällöin työnantajan on maksettava palkkaa sairastuneelle työntekijälle pidempään kuin kymmenen päivää. Joissakin työehtosopimuksissa aika voi olla jopa kolme kuukautta. Tämä on tarkistettava aina erikseen työssä sovellettavasta työehtosopimuksesta.
Kelan osallistuminen työnantajan kustannuksiin
Kela osallistuu yli 10 päivää kestävän sairausajan palkan kustannuksiin. Jos työnantajan on työehtosopimuksen tai työsopimuksen perusteella maksettava sairausajan palkkaa sairauspäivärahan omavastuuajan päättymisen jälkeen, maksaa Kela sairauspäivärahan tältä ajalta suoraan työnantajalle. Tätä on haettava Kelalta erikseen Kelan sivuilta löytyvältä ohjeen mukaisesti.
Jos työnantajan maksama sairausajan palkka on pienempi kuin Kelan tarjoama sairauspäiväraha, maksaa Kela erotuksen työntekijälle.
Milloin työntekijällä ei ole oikeutta sairausajan palkkaan
Työntekijä ei ole oikeutettu työnantajan maksamaan sairausajan palkkaan, jos hän on itse aiheuttanut työkyvyttömyytensä tahallisesti tai törkeän huolimattomuuden seurauksena. Vapaa-aikana humalassa itsensä loukkaaminen on yleinen esimerkkitilanne, jonka kanssa aihetta pohditaan. Rima törkeän huolimattomuuden täyttymiselle on kuitenkin jokseenkin korkea.
Kotibileissä itsensä lähinnä humalan vuoksi telonut työntekijä oli esimerkiksi oikeuden päätöksen perusteella oikeutettu työnantajan maksamaan sairausajan palkkaan. Ravintolassa tappeluun osallistunut työntekijä taas ei ollut oikeutettu sairausajan palkkaan, koska kyseessä oli selvästi aktiivisesti itseaiheutettu loukkaantuminen. Jokainen tapaus onkin aina ratkaistava erikseen ja tahallisuuden ja törkeän huolimattomuuden toteutumista arvioitava tapauskohtaisesti.
Osasairauspäiväraha
Osasairauspäiväraha on vapaaehtoinen järjestely työntekijän ja työnantajan välillä. Vähintään 60 päivää yhtäjaksoisesti kestäneen sairauden jälkeen työntekijällä tai yrittäjällä on mahdollisuus palata omaan työhönsä osa-aikaisesti. Tällöin hän saa 40-60 % entisestä palkastaan työnantajaltaan ja lisäksi Kelalta osasairauspäivärahaa. Työhön paluu ei saa vaarantaa työntekijän terveyttä tai toipumista. Osasairauspäivärahan hyödyntäminen edellyttää aina myös lääketieteellistä arviota työntekijän tai yrittäjän terveydentilasta.
Kelan sivuilta löydät lisää tietoa osasairauspäivärahasta tämän linkin kautta.
Sairausaika ja loma
Laki muuttui 1.4.2019 niin, että työntekijällä on oikeus vähintään 24 vuosilomapäivään, vaikka sairauden takia tuo määrä ei olisikaan kertynyt. Jos lomapäivät eivät tule täyteen sairauden takia, niin työntekijä saa lisäpäivä, jotta 24 päivää tulee täyteen. Lisäpäivä eivät ole vuosilomaa, joten ne niiden ajalta ei kerry uutta vuosilomaa. Lisäpäivät eivät myöskään oikeuta lomarahaan, jos työehtosopimuksessa ei niin sanota. Oikeus lisäpäiviin lakkaa, jos sairaus kestää yli 12 kuukautta.
Jos työntekijä sairastuu vuosilomalla, hän voi ilmoittaa siitä työnantajalleen ja pyytää loman siirtoa (työnantaja voi edellyttää selvitystä työkyvyttömyydestä). Loman siirrolle on laissa 6 päivän omavastuuosuus. Omavastuupäivät voivat kulua kerralla pitkän loman aikana tai yksitellen lyhyempien lomien yhteydessä.